Koti eläintarhassa

Eilen oli työpäivä, mutta heräsin silti jo tosi aikaisin jostain syystä. Tai no J nousi jo aika aikasin tänne olkkarin puolelle tätä näppistä näpyttelemään ja siihen sitten taisin virallisesti herätä. Se suuntasi jo aika pian aamukahveille isänsä kanssa ja toi sitten tullessaan myös mulle aamupalaa, koska kaapit ammotti aikalailla taas tyhjyyttään. J osasi jälleen valita kyllä oikean herkkuleivän mulle, nam! Mikä alottaisikaan paremmin päivän, kuin rapeakuorinen vuohenjuustoleipä. Vitsit se on niiiin hyvää kun sisällä on isot kiekot vuohenjuustoa, hieman salsaa, punasipulia, mangoa, salaattia ja mitä kaikkea herkkua siellä olikaan. Sen kanssa oli kiva lukea aamun uutiset koneelta ja heräillä. Ja ei muuten ihan heti nälkä yllättänyt päivän aikana.

Päivä kului töissä ja asioita hoidellen. Vei yhdet korkkarini suutarille, kun ne olisi ehkä tarkoitus laittaa jalkaan vappuna. Toinen korkolappu oli taas irtisanonut itsensä. Olisi pitänyt suosiolla jo ostaessa vaihdattaa niihinkin kunnolliset, kumiset korkolaput joiden kanssa on muuten paljon mukavampi kävelläkin. Ne ei kopise niin hitsisti ja joustaa hieman kannan alla. Aina hyvä ominaisuus kunnon kanta-astujalle! Ehkä vielä joskus opin muistamaan sen vaihdon jo heti oston yhteyteen.

Kävin eilen muuten leffassa, kun sain kutsun ihan yllättäen ja oli muuten uskomattoman hyvä elokuva! Töistä lähteissä soiteltiin, että ehdinkö tunnin päästä alkavaan näytökseen ja emmin hieman, mutta lupasin laittaa vauhtia toimiini. Ehdin kuin ehdinkin siis leffaan ja kaksi tuntia meni uskomattoman nopeasti kun huumaantuneena tuijotin sitä screeniä. Puolet ajastahan muuten itkin siellä leffassa :D Käytiin katsomassa Koti eläintarhassa -elokuva, josta olin kertaalleen aikaisemmin kuullut puhuttavan ja telkkarissa olin nähnyt lyhyen mainospätkän. Ei se niin kovin iskenyt silloin, mutta osoittautui leffateatterissa kyllä todella toimivaksi elokuvaksi.

Elokuvassahan on kyse perheestä, jonka äiti on kuollut noin puoli vuotta sitten ja isä koittaa hoitaa kahta lasta ja samalla selviytyä omasta surustaan. Perhe ajautuu asumaan todellakin eläintarhaan ja siitä se tarina oikeastaan alkaa. Jossain vaiheessa oli pelko, että elokuva on siirappinen rakkaustarina mutta onneksi tarinassa keskityttiin olennaiseen ja havaittavissa oli vain viatonta ihastumista. Ja mikä parasta elokuvassa oli? Se perustuu tositapahtumiin! Parhaita elokuviahan yleensä ovat juuri ne, joissa todella on tarina takana ja samalla niissä on eniten tunnetta. Päärooleissa leffassa oli Matt Damon sekä Scarlett Johansson, joista Damonille kyllä kumarrus. Aiemmin se on taidettu bongata vaan roistona tai muissa vauhdikkaissa pätkissä, mutta pari lisäkiloa myöhemmin Damon näytteli vakuuttavasti kyllä isän roolin. Teki niin pahaan katsella sen suruista katsetta joissain kohtauksissa ja se osasi muutenkin eleillään näytellä juuri tarvittavat tunteet. Taitava, taitava näyttelijä.

Mutta, suosittelen siis todellakin poikkeamaan leffateatterissa ja katsomaan kyseisen elokuvan. Mukaan kannattaa napata paketti nenäliinoja, koska ainakin itse itkin melkein puolet leffan kestosta ja mukana ei ollut yhtään nenäliinaa. Siinä sitten pyörittiin penkissä ja annettiin kyynelten valua. Onneksi niissä saleissa on pimeätä! :D 

Tiesittekö muuten, että maanantaina 23.4. vietettiin Tekijänoikeuksien päivää ja sen kunniaksi useista leffateattereista ja niiden nettisivuilta saa etukuponkeja joilla pääsee 7.-8.5. kaksi yhden hinnalla elokuviin? Kannattaa kurkata tämä linkki: Tekijänoikeuksien sivuille ja lukea lisää. Samalla kannattaa googletella oman leffateatterin sivuille ja käydä tulostamassa etukuponki itselleen niin pääsee katsomaan edullisesti vaikkapa juuri kyseisen Koti eläintarhassa -elokuvan.

Edit: Tässä muuten linkki traileriin, jossa on suomenkieliset tekstit jos joku sellaista kaipaili :)
        http://www.youtube.com/watch?v=_17aDoZZd9Q