torstai 31. toukokuuta 2012

Kesän garderobi

Mietiskelin tämän kesän teemaa pukeutumisen osalta ja jollain lailla oli kerrankin aika selvät sävelet, että mitä sitä omaan kaappiinsa hankkisi hellepäiville ja muutamalle sadepäivällekin (niitä sadepäiviä ei silti toivota). Jotenkin olen aikaisempina kesinä ollut aina hieman hukassa siinä mikä olisi mukavaa vaatetusta itselle, kun kaikki näyttää mukavilta vain toisten päällä mutta nyt kyllä nappaa monikin tyyli! 

Päätinkin kasailla pienen kollaasin niistä elementeistä, joista tämä kesä voisi siis koostua ja tälläinen kokonaisuus siitä lopulta sitten muodostui. Olikin pitkästä aikaa ihanaa kokoilla tälläistä! 
Kollaasin vaatteet: polyvore

Jo koko lopputalven ja kevään kaipailin vaatekaappiini kaikkea raidallista ja sama teema jatkuu kesälläkin todella vahvasti. Jotenkin tuntuu että raidat ovat tulleet jäädäkseen tämän likan verhoilijoiksi. Ne ovat niin raikkaita ja ihania yhdistellä erilaisiin kokonaisuuksiin. Uusi tuttavuus vaatekaapissani ovat kirkkaat värit joita alettiin keväällä jo pastellivärien rinnalla hehkuttaa. Enemmän itseeni iskee ne kirkkaat värit ja kollaasin oranssit housut itseasiassa löytyykin jo oman vaatekaapin hyllyiltä ja käyttöä on kyllä todellakin ollut! (vielä kun olisi tuollainen valkoinen pitsipaita ja tuo vihreä koru niiden kanssa yhdistettäväksi!) Tänä kesänä olen myös ihastunut muun muassa siis pitsiin ja maksimittaan. Viime kesänä välttelin maksia ihan viimeiseen asti mutta nyt se on iskenyt jotenkin kovaa. En omista vielä yhtä ainutta maxi-mekkoa, mutta pakko on käydä sovittamassa jos jostain se oma löytyisi kohdalle. Ja tottakait; mitä olisi kesä ilman valkoista? Valkoinen toimii tossuissa, topeissa, hameissa ja housuissakin jopa. Korostaa ruskettunutta ihoa loistavasti ja hieman metallinhohtoa mukaan niin valmista tulee! Kuka lahjoittaisi pari palkkaansa tänne suuntaan?! :) 

keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Puhdas ja kaunis iho

Lääkekuurini eli Isotretinoin kuurini on vihdoin neljän kuukauden jälkeen päättynyt ja olo on huojentunut. Virallisesti kuuri päättyi jo viime viikon keskiviikkona eli viikko takana lääkkeetöntä elämää. Edelleen olen toki jatkanut Omegan sekä sinkin syömistä ja näin kevään ja kesän vaihteessa mukaan on astunut myös aurinkokapselit. Ne ovat kuitenkin vain lisäravinteita eivätkä kroppaa rasittavia lääkeaineita. 

Kuten jo aiemmassa aihetta koskevassa postauksessa kirjoittelin niin ihon tila kääntyi parempaan jo jokin aikaa sitten ja viimeinen kuukausi tai pari meni täysin ilman minkäänlaisia näppylöitä ihossa. Ja se todellakin tarkoittaa, että iholle ei ilmestynyt yhtään näppylää. Olin ihmeissäni ja innoissani tästä, koska en voinut kuvitella sen olevan mahdollista. Hoidin ihoani samalla rutiinilla viimeisen kuukauden tai puolitoista ja hoidan edelleenkin eli puhdistin kasvot Nivean herkän ihon kasvojen puhdistusaineella, jota seurasin saman sarjan kasvovedellä. Kosteutin silmänympärysihon Body Shopin Vitamin E -sarjan silmänympärysvoiteella ja koko kasvot kosteutin apteekista saatavalla Humektan perusvoiteella. Näiden tuotteiden voimaan luotin siis pitkälti puolet kuurista ja varmaankin jatkan samalla linjalla jollei mitään maata mullistavaa tapahdu. 

Nyt viikko kuurin lopettamisen jälkeen huulet ovat edelleen melkoisen kuivat ja hoidan niitä vuoroin Bepanthenilla sekä Bevitan huulivoiteella ja olen kyllä alkanut viimepäivinä huomata, että kuivuminen on selkeästi helpommin hallittavissa näinä päivinä. Ihon kuivuus on rauhoittunut jo jonkin aikaa sitten. Itseasiassa iho on viimeiset pari viikkoa ollut jo todella siedettävässä kunnossa kuivuuden osalta ja aiemmin mainittu Humektan on todellakin riittänut loistavasti kosteuttamaan kasvot. Ja näin aamuisinkaan ei tarvitse heti rasvata naamaa vaan iho tuntuu mukavalta ja joustavalta. 

Yksi miinus tässä kaiken keskellä on ihohuokosten selkeä erottuminen kasvoissa. Nenäni on todellakin kuin pieniä reikiä täynnä, kun sen kaikki mustapäät ovat kadonneet samoin kuin poskipäiden osalta. Toisaalta tämä vaiva on hoidettavissa meikinpohjustusaineella eli ei ole maata mullistavaa ongelmaa kyseessä. Mielummin otan nämä pienet reiät kuin näppyisen ja ongelmaisen ihon. 

Kun kuuri lähestyi loppuaan niin odotin innolla sen viimeisen päivän lähestymistä sillä jotenkin taianomaisesti odotin huulten kuivumisen ja kaiken muun sivuvaivan katoavan päivässä. Eivät ne kuitenkaan kadonneet vaan asia korjaantuu pikkuhiljaa. Nyt kuitenkin olen jostain syystä alkanut pelkäämään olla ilman lääkettä. Jotenkin jäin ikään kuin koukkuun siihen ajatukseen, että lääkkeen avulla sain ihoni tähän kuntoon niin miten käy ilman lääkettä. En saa päähäni taottua sitä ajatusta, että lääkkeestä todella olisi lopullinen apu vaikka kuinka koitan itseäni vakuutella. Joka päivä pelkään, että jos hankinkin joskus vahvemman kosteusvoiteen tai toisenlaista putsaria tai mitä tahansa niin voinko itse pilata kaiken tämän minkä kovalla työllä olen saanut aikaiseksi. Lääkärin kanssa puhuttiin tammikuussa, että hoito on suurimmalla osalla ihmisistä tehonnut kerrasta ja loppuelämäksi mutta että osa joutuu sen uusimaan saadakseen lopullisen avun. Tämäkin kuitenkin tukee sitä teoriaa, että kuurilla tai kahdella todella saadaan se loppulinen apu eli näppylät katoavat ihosta. En tiedä millä saisin oman pelkoni katoamaan, mutta ehkä saan itseluottamusta kesän aikana jos kaikki menee hyvin ja iho todella pysyy hyväkuntoisena ja puhtaana. Nyt iho ainakin on todella kiitettävässä kunnossa edelleen. Ja lääkehän kuulemma hoitaa ihoa vielä jonkin aikaa kuurin päättymisen jälkeenkin eli ei vaikutus todellakaan veitsellä leikkaamalla lopu. 

Lääkärin kanssa ei ollut puhetta, että kuurin jälkeen olisi tarvetta käydä enää missään kokeissa tai ihoa näyttämässä mutta itse jotenkin haluaisin poiketa verikokeissa katsomassa, että kaikki arvot todella ovat edelleen niin kuin pitääkin. Jos vaikka sitten saisin lääkärille ihan vain soittoajan ja voisin keskustella hänen kanssaan pikaisesti jatkosta puhelimessa. Katsotaan nyt miltä alkaa tuntumaan. Nyt kaiken tämän jälkeen olen kuitenkin vain superiloinen että vihdoin hain ja sain kuurin itselleni ja että se todella paransi ihoni tähän kuntoon. Pientä punaisuutta poskilla on edelleen arvista havaittavissa, mutta ne peittyvät todella pienellä vaivalla meikin avulla ja lääkkeestähän sanotaan, että se hoitaa ihoa vielä pitkän aikaa kuurin päättymisen jälkeen. Nyt siis vain suunnataan kesään ihanan puhtaan ihon kanssa :)

Lisäsin alla olevan kuvan jo aimmassa aihetta koskevassa postauksessa, mutta jotenkin se sopi myös tähän postaukseen. Vihdoin tästä toiveesta vaan tuli totta :) 

Kuva: Weheartit.com

tiistai 29. toukokuuta 2012

Minä ja aurinko

Kesä on vihdoin saapunut, ihanaa! En voisi olla enemmän innoissani kaikesta lämpimästä säästä ja auringosta. Eilen nyt hieman ripsotteli vettä ja loppuviikollekin on luvattu sadetta mutta en anna sen masentaa. Kesä, kesä, kesä! Lääkekuurinikin on vihdoin päättynyt ja pitäisikin tehdä siitä vielä päivitystä. Nyt kuitenkin kesäisiin aiheisiin. 

Vietin viikonloppuna suurimmanosan ajasta ulkona auringosta ja se jopa tuotti tulosta. Hieman onnistuin kyllä myös palamaan, mutta onneksi se alkaa jo rauhoittua ja alkaa muuttumaan rusketukseksi. Perjantaina nautiskelin äidin takapihalla auringosta kirjaa lukien ja lauantaina vielä jatkoin mökillä auringon palvontaa. Oli kyllä ihanan lämmintä ja pehmoinen tuuli raikasti ilmaa aika-ajoin. Kaivosta kävin pumppaamassa aina raikasta vettä ja sen jälkeen ei ole kyllä taas hanavesi maistunut oikein miltään. 

Eilisen välipalasta tuli napattua kuvakin herkuttelun lomassa. Ostin taas pitkästä aikaa luonnonjogurttia ja sille kaveriksi pilkoin persikkaa ja mustikoita. Todella raikas ja maukas kokonaisuus. Kaupassa haaveilin ostavani sekaan myös perinteiseen tyyliini banaania mutta onneksi se jäi koska tämä uusi kombo yllätti todella positiivisesti. 


Nyt taidan kasata itselleni samanlaisen jogurttiannoksen ja nauttia vielä hetken kissojen kanssa aamusta ennen kuin suuntaan töihin. Toivottavasti tulee kiireinen päivä ja iloisia asiakkaita. Sellaiset päivät ovat ihania. 

Mukavaa alkuviikkoa sinne ruudun toiselle puolelle! :) 

tiistai 22. toukokuuta 2012

Aurinkoa ja pieniä hetkiä

Kesä on parhaimmillaan aurinkoa ja ihania ihmisiä. Vietettiin J:n kanssa päivää äidin luona kun se oli töissä ja nautiskeltiin pienen karvaherran kanssa tuoreesta ruohikosta ja lämpimästä ilmasta. Pihalla oli todella kuuma ja olikin ihana tepastella nurmikon viileissä varjokohdissa paljain varpain ensimmäistä kertaa tänä kesänä! Yksi makoili siellä pallonsa kanssa pitkään pituuttaan - välillä jopa ihan selällään. 

Päivä oli loistava vaikkei tehty oikein mitään, oltiin vaan. Koira sai nauttia pihalla olemisesta ja me kesästä ja vapaasta. Illemmalla käytiin vielä ulkona syömässä ja jälkkärinä herkuteltiin hieman jädellä. En ole jäätelön suurin ystävä mutta en vastustanut tarjousta kun J toi kaupasta suklaisen Magnum puikon nenän eteen. Kyllä niitä kesässä muutaman voi syödä ihan mielellään. Nams, nams :)