On my Shopping List

Välillä pitää tehdä oikein ostoslistoja, kun on jotain hankittavaa. Kyseessä ei ole ihan perinteinen perjantain kauppalista Prismaan vaan kyseessä on hieman hintavampia asioita. Tällä kertaa mukana on hieman arkisempiakin asioita, mutta myös kalliita sijoituksia. Tälläistä olisi siis tällä hetkellä omalla ostoslistallani, jonka Polyvoressa nopeasti kasailin:

Poskipuna nyt ei ole kovin kova sijoitus mutta sen etsintä on aina yhtä hankalaa hommaa. Ajattelin tällä kertaa ehkä suunnata MAC:in suuntaan ja kurkata heidän laajat sävyvalikoimansa jos sieltä löytyisi itselle se passeli sävy ja koostumus. Myös se kiharrin on edelleen hankkimatta sillä haluaisin päästä ihan näpelöimään niitä ennen hankintaa, mutta harmittavan huonosti on noita isompia rautoja kauppojen valikoimissa tällä hetkellä. 

Kalliimmista hankinnoista llistalla komeilee edelleen ne Hunterit, jotka taitavat odottaa syyskuun alkua sillä eihän se syksy kuitenkaan ihan vielä ala eihän? Toolsin uunivuoka on pitkäaikainen himotus, josta on vihdoin tulossa totta kun sijoitan siihen viimeisiä valmistujaisrahojani. Olen kuullut paljon hyvää kyseisestä vuoasta ja toivonkin sen palvelevan vuosia tässä taloudessa. Hinta ainakin antaa olettaa sen olevan melko iätön. Ja tietysti se iPadin suoja on edelleen hankkimatta. Koneraasu ei ole päässyt kuin kerran ulkoilemaan, kun sille ei ole vielä minkäänlaista suojaa ympärille. Ehkä kohta kuitenkin löytyy juuri se oikea! :) 

Tuliaisia Iittalasta

Iittala, mikä ihana rahalipas ja siellä ne rahat tosiaan säilyy! :D Olen jäänyt Iittalan tuotteisiin koukkuun jo joskus junnuna (typerä sana) ja sen jälkeen ei ole ollut paluuta. Mikähän on ollut ensimmäinen tuotteeni sieltä, ehkäkin mummulta saatu harmaa Aalto-vaasi..? Ei voi muistaa enää... Sen jälkeen on kuitenkin kertynyt suhteellisen hyvä kokoelma valikoituja lasistoja ja astioita samasta putiikista. On Kartiota, Aika Graphicsia, Mangoa, Essenceä, Gaissaa, Kiveä, Aaltoa ja mitä vielä. Rakasta tyylikästä, yksinkertaista tyyliä, joka Iittalan useimmista sarjoista löytyy ja jälleen menin ja ihastuin yhteen lasisarjaan ja kovaa..

Vuosia sitten äiti hankki lahjaksi jollekin Aarne sarjan snapsilaseja ja silloin vasta ensimmäisen kerran kiinnitin huomioni kyseiseen sarjaan. En ihastunut lainkaan Aarnen viinilaseihin tai olutlaseihin mutta ne snapsilasit olivat samaanaikaan hellyyttävät ja ihanan maskuliiniset paksun pohjansa ansiosta. Rakkautta ensisilmäyksellä mutta kaukosuhteeksi se jäi sillä samaan aikaan on ollut keräilyn alla niin monta eri sarjaa. Nyt ilokseni kuitenkin Iittalan kesä-alessa oli tarjouksessa juurikin niitä sarjan snapsilaseja ja pakko niitä oli saada. Ihana äitini poikkesikin sopivasti Iittalan myymälässä ja soittelin heti perään vihjeeksi jos voisin saada näitä laseja. Ja seuraavana päivänä minulle tuotiinkin töihin pieni ihana lähetys joka sisälsi peräti kuusi näitä suloisia pikku laseja. 

Aarne sarja on Göran Hongellin suunnittelema ja se on vuodelta 1948. Hongell palkittiin sarjastaan Milanossa vuonna 1954. Lasi on melko ohutta maljaosastaan ja pohja on jokaisessa lasissa hyvin paksu ja tukeva. Pohja onkin varmaan lasin tunnusomaisin piirre. Nyt näitä on kuusi kappaletta kaapissa odottamassa käyttöään. Olisipa vitriini jossa saisi kaikki lasit nätisti esille! 

Jos joku nyt kaipaa näitä samoja laseja niin niitä on tarjouksessa kaksi kappaletta 10 eurolla eli säästö on aika huima. Netissä on muuten samat tarjoukset! :) 

Elle ja sokerihumala

Työpäivä pulkassa ja tää olis ihan naatti. Miten voikin olla näin väsynyt ja taitaa olla pelkästään sään syytä! Kummasti se aurinko ja D-vitamiini vaikuttaa ihmiseen ja energiatasoon. Kotona kuitenkin odotti uusin Elle sekä kaksi kovaa hurisevaa kissaa ja ajattelinkin sijoittaa itseni tohon sohvalle vaakatasoon kissojen kanssa ja selailla uusimman lehden läpi. Kotimatkalla nappasin mukaan pienen pienen pussin salmiakkia niin saan sokerihumalan nosteeseen :) 

Äitikin tänään soitteli Iittalan kaupasta ja lupasi tuoda sieltä hieman tuliaisia. Juuri kun tänä aamuna ajattelin, että pitää soittaa sinne liikkeeseen ja varmistaa päteekö netin tarjoukset myös kaupoissa jos sinne suuntaisin. Alennukset olivat voimassa yhtälailla kaupassa ja nyt äiti nappasikin pyynnöstäni kassalle hieman kaappiin täytettä. Vihdoin taas askel lähempänä täydellistä Iittalan lasistoa ;) Kuvailen tuliaiset kun saan ne käsiini.  

Löysin muuten eilen illalla netistä alesta aikas ihanan Espritin untuvatakin mutta päätin kuitenkin odottaa aamuun sen kanssa etten tee hätiköityä päätöstä ja olen virkeä päätöksen tehdessäni. No eikös siitä ollut oma kokoni loppunut juuri aamuun mennessä! MUR!

Etsintäkuulutus!

Sain joskus jo vuosia sitten isältä lahjaksi kauan toivomiania Mangon aterimia ja se oli todellinen toiveiden täyttymys. Sen jälkeen niitä on kertynyt enemmänkin mutta vielä niitä ei ole ihan tarpeeksi. Ja mitä sainkaan huomata sitten talvella? Ne pirulaiset menivät ja lopettivat jälkiruokakoon valmistamisen ja jatkoivat vain ja ainoastaan niiden isojen aterimien sekä kahvilusikoiden valmistusta. Ja mikäs järki siinäkin on, kysyn vaan? Itsehän en ollut kerennyt hankkia kuin muutaman jälkiruokalusikan ja -haarukan. 

Äiti ystävällisesti poikkesi työmatkallaan Humppilassa Iittalan myymälässä ja löysikin sieltä minun onnekseni vielä jälkiruokakoon veitsiä myynnistä. Hän hankki niitä minulle kuusi ja nyt niitä on edes vähän. Mutta onko joku tietoinen mistä saisin lisää näitä jälkiruokakoon aterimia? Tarvitsisin siis kaikkia eli lusikoita, haarukoita ja vielä muutamia veitsiäkin. 

Olen totaalisen ihastunut tähän sarjaan ja haaveilenkin saavani niitä kasaan ison nipun jotta riittäisi isommallekin porukalle. Ja nuo jälkiruokakoon aterimet ovat loistavia leikkeleillä ja esimerkiksi voiveitsinä. Toivotaan että onni suosii ja vielä jostain löytäisin näitä ihanuuksia lisää ja saisin haalittua kasaan tarvittavan määrän. Kaikilla peukut pystyyn! :) 

...siellä kissa

Elämä kahden uteliaan balineesin kanssa ei ole aina sieltä helpoimmasta päästä. Aamun petaamisesta on tullut oikea rituaali kun tietyssä vaiheessa kesken petaamisen sinne tullaan aina innoissan pomppimaan ja kiusaamaan. Jos olet juuri järjestänyt kengät taas siistiin riviin niin joku riiviö kuskaa sinne narunsa ja sen kanssa sotkee koko järjestyksen. Jos levittäydyt olohuoneen lattialle järjestämään pari kansiollista paperia uuteen järjestykseen niin siinä työmaalla pyöriin aivan varmasti ainakin neljä tassua kerrallaan ja ihan vaan ohikulkumatkalla tai sitten voi olla, että pesutauko yllättää juuri siinä kohden. 

Tässä pari kuvaa neidistä hieman häiritsemässä. Tai no siis en tälläkään kertaa kuvannut neitiä vaan koitin kuvailla Iittalan ostoksiani, mutta eihän siihen rauhaa saanut. Yksi oli koko ajan nenänsä kanssa tutkimassa, että mitä olin puuhaamassa. Samalla siis ohimennen esittelyyn pienellä vilkaisulla niitä ostoksia eli muun muassa Essenceä tuli kaapin täydennykseksi. Hieman pitää vielä treenailla tuon kirkkaan lasin kuvaamista ennen kuin saan kokokuvat ihan tänne blogin puolellekin asti. 

Nyt kuitenkin vuoroon neiti ja hänen nenänsä: 

Jos haluaa kuvausrekvisiittaa niin täältä löytyisi kaksi kappaletta eläviä malleja! :P

Iittalan tilaus

Sunnuntaina vihdoin tein tilauksen Iittalan verkkokauppaan kun huomasin mitä mainioita tarjouksia siellä oikein oli meneillään. Kuulun Iittalan MyIittala-jäseniin ja olin saanut etupostia jo jonkin aikaa sitten mutta oli vallan unohtanut tämän kuun edut. Selailin jälleen ohimennen tarjontaa ja huomasin ilokseni, että jäsenille oli koko kuun tarjouksessa Essencen lasisarjan tuotteet -20%. Verkkosivuilla on myös vaihtuvia tarjouksia ja viikkojen 18 ja 19 tarjouksena oli -30% kaikista Vitriineistä. Alkoi aika paljon houkutella ne kirkkaat vitriinit kun olen sellaista avainten säilytystä varten haaveillut. Niissähän voi säilyttää melkein mitä vaan kun antaa vaan mielikuvituksen laukata. Ne voi toimia myös tarjoiluastioina kahvipöydässä. Kaiken tämän kruunasi vielä nollahintaiset postikulut, jotka olivat voimassa vielä sunnuntain.

Tarjouksista johtuen aikaisempi kollaasini hieman muuttui ja lopulta päädyin tekemään päätökseni näiden tuotteiden joukosta: 

Kuvat: Iittala.fi

Ihan muutaman päivän sisällä nähdään mihin päädyin! Itsellänihän oli siis lahjakortti Iittalalle ja sen käyttö oli todella helppoa verkkokaupassa. Kortissa on numerosarja, joka näpyteltiin tilauksen loppuvaiheessa ja sivuille päivittyi samantien ostoskorin oikea loppusumma. Nettisivuilla luvataan toimituksen tapahtuvan parin arkipäivän sisällä ja nyt en maltakaan odottaa, että saan taas lisäystä Iiitalan tuotteisiini. Haluaisin sieltä kyllä vaikka ja mitä, mutta onneksi ne on sellaisia keräilyesineitä oikeastaan niin niitä voi ihan rauhakseen käydä ihailemassa ja suunnitella taas seuraavaa hankintaa. 

Ostetaan ja vähän myydäänkin

Olen ehkä vihdoin saanut päätettyä mihin sen Iittalan lahjakorttini kohdistan. Kasasin aiemmassa postauksessa kollaasia niistä tuotteista, joita tällä hetkellä havittelen Iittalalta. Oli todella vaikea silloinkin rajata ne tuotteet kaikesta ihanasta, mutta onnistuin ja olen ylpeä itsestäni! :D Sen jälkeen kasasin Iittalan MyIittala-sivustolle itselleni muistilistan, jonne laitoin talteen listan muodossa ne himotukseni. Yllättäen lista hieman paisui ja tavaroita oli enemmän kuin kollaasissa oli esillä. Olen selaillut siellä sivustoilla oman listani tuotteita ja kaikkia muitakin Iittalan ihanuuksia ja kyllä - vihdoin se alkaa tuottaa tulosta.

Puhuin äitini kanssa tästä suuresta ongelmastani ja selvitin mihin tuotteisiin olen nyt onnistunut listani rajaamaan. Listasin Gaissat, Aallot, Essencet ja Toikan linnut, mutta heti listan lueteltuani äiti totesi että viinilasit voisin ainakin jättää pois listastani. Perusteli asiaa sillä, että hän voisi mielellään kerätä niitä minulle syntymäpäivinä ja jouluisin. En pistä vastaan, joten vedin Essencen punaviini- ja valkoviinilasit pois toivelistalta. Siinä hetken listaa pyöriteltyäni päätin, että taidan ottaa parin Gaissan grogilaseja, koska niitä on kaapissa vasta kaksi. Näin J:kin hyötyisi ostoksistani seuraavan kerran, kun kavereidensa tai veljiensä kanssa maistelevat herkkuviskejään. Lisäksi ajattelin hankkia salaattiottimet ja kakkulapion Functional Form -sarjasta. Sarjasta löytyy mattaisia ottimia, joten ne sopivat loistavasti yhteen omien Mangon aterimien kanssa. Saman sarjan salaattiottimia etsin jo jouluna Iittalan myymälöistä, kun ne olivat tuolloin alennuksessa, mutta kaikki olivat loppuneet. Nyt ottimet ovat normaalihintaisia, mutta edelleen kummittelevat mielen perukoilla. Häpeän myöntää, että tällä hetkellä käytössä on vain muoviset Tupperwaren salaattiottimet, sillä Carelian ottimeni jäivät entisen poikaystäväni luokse muutossa (kuten myös paljon muuta tavaraa :/). Naputtelisin ostoskoriin siis myös ne salaattiottimet ja siinä se lahjakortin summa oikeastaan onkin. Ei se niin vaikeaa ollutkaan!

Nyt kuitenkin mietin, että olisikohan nykyiselle Collective Toolsin kakkulapiolleni ostajaa? Omistan siis yhden mattaharjatun kakkulapion ja se on kerran ollut käytössä, mutta se on ehkä omaan makuuni turhan raskas. Koeajoin sen syntymäpäivilläni juustokakun kanssa ja se olikin muuten varsin tyylikäs ja toimiva, mutta raskas varsi ei oikein sopinut siroon käteeni. Olisiko joku siis halukas sen ostamaan pois? Tarjota saa!

Sarpaneva

Jälleen yksi ihana valmistujaislahja esittelyyn. Tästä onkin ollut jo vinkkiä aiemmassa postauksessa, jossa se vilahteli pienen Kodinonni-kasvini takana. Sain siis pomoiltani jälleen upean ja arvokkaan lahjan, joka on todellinen klassikko. Iittalan omilla sivuilla sitä kuvaillaan näin: 

"Puisesta kahvasta ja valuraudasta tunnettu muotoiluikoni on yhtä käytännöllinen keittiössä kuin kaunis ruokapöydässä. Seppä-isoisänsä inspiroimana Sarpaneva loi tämän muotoiluklassikkon, jossa yhdistyvät perinteisen valurauta-astian ominaisuudet ja loppuun asti hiotut muotoiluyksityiskohdat."

Kyseessä on siis Timo Sarpanevan vuonna 1960 suunnittelema valurautainen pata. Pataa on valmistettu aiemmin myös muun muassa punaisena, mutta nykyisin myynnissä on vain kaksi valurautaista mallia. Omani on kolmen litran pata, johon kuuluu puukahva, josta kaikki varmasti kyseisen padan tunnistavatkin. 

Padan sisällä on valkoinen emalipinta, joka pitää koittaa pitää hyvänä. Täti jo heti valmistujaispäivänä pelotteli, kuinka hänen tätinsä oli aikoinaan omansa pilannut. Pitää nyt siis olla tarkkana sen kanssa. Äiti ja muut muistelivat, ettei ihan alkuperäisessä olisi ollut emalipintaa sisällä, mutta epäilen toisin sillä vanhat mallit ovat ulkopinnaltaankin emalia, joten miksi ei sisältä? Mutta vaalin kyllä tätä aarretta parhaimpani mukaan! Omistan itse asiassa yhden valurautaisen padan jo ennestäänkin, mutta sen sisäpintaa ei ole pinnoitettu millään tavoin eli huolloksi riittää vain ajoittainen öljyäminen.

Yksi päivä päädyin monen mutkan kautta jälleen yhden ennestään tuntemattoman blogin sivuille ja siellä törmäsin ihanan pataruoan ohjeeseen. Avec Sofien blogissa oli nimittäin herkullisien kuvien kera Beef Burgundy eli Boeuf Bourguignon ohje. Ajattelin että pitää kyllä ehdottomasti joku päivä ohjetta kokeilla ja samalla testata oma Sarpaneva ihan käytössä. Voisi nyt pääsiäisenä testailla, kun on aikaa haudutella pataa uunissa useampi tunti tai sitten joku toinen sunnuntai, jos nyt pääsiäisenä tulee syötyä äidin höyryävien patojen ääressä.  

Timeless Design With a Thought

Valmistujaisissa saamani lahjat paljastuvat huomaamatta näin yksitellen. Tällä kertaa kyseessä on veljeltäni ja hänen avopuolisoltaan saamani Iittalan lahjakortti. Kyllä veli siskonsa tuntee tai sitten on valinnut fiksun puolison sillä lahja ei olisi voinut olla parempi. Kerään monia erilaisia Iittalan sarjoja ja olen pienestä pitäen silmät kiiluen kulkenut Iittalan myymälöissä ihaillen ja haaveillen niistä kaikista kauniista esineistä. Ja kun ne ovat vielä suuri osa ihan käyttöesineitä kuten astioita niin ei voi ainakaan turhan hamstraamisesta syyttää.

Olin ihan innoissani, kun näin Iittalan logon pilkottavan kortista ja huomasin mitä lahjakuoresta paljastui. Mietin, että menee ehkä kymmenen minuuttia kun olen nappaillut haluamani ostokset ostoskoriin ja kassan kautta kotiin. Mutta kuinkas kävikään? Siirryin selailemaan Iittalan nettisivuja ja menin sekaisin kuin pikkulapsi karkkikaupassa, kun halusin kaikkea. Tajusin, etten pysty päättämään mihin lahjakorttini oikein kohdistaisin ja mitä sillä ostaisin.

Kotoa löytyy Iittalaa jo aikamoisesti niin astioiden, tuikkujen kuin sisustusesineidenkin muodossa. Lautasina toimivat valkoiset Teemat sekä Aika Graphics -sarja. Laseina on hiekanväriset kartiot, Essencen-sarja ja mukeina Versoja. Aterimina löytyy Mangot ja veitsiä, kakkulapioita ja juustoveitsiä Tools-sarjasta. Pöydällä on ryhmä Kivi-tuikkuja ja hyllyllä Mariskooleja. Isä on ostanut myös Toikan lintuja ja lahjaksi olen saanut muun muassa Aallon-maljakoita ja teräsvateja. Nyt mietityttääkin, että mitä seuraavaksi. Essencen viinilaseja on vajavainen määrä niin puna- kuin valkoviinilasejakin ja Teeman syviä ruokalautasiakin kaipailisin muutaman lisää. Etsinnässä on myös uusi hyvä paistinpannu ja valkoisia sekä lasisia tarjoiluastioita. Himoitsen myös Toikan Riekko-linnulleni pikkusiskoa Kyrmystä tai Kuukusesta.

Valinnanvaraa ja himonkohteita olisi siis aivan valtavasti. Nyt vaan pitäisi tehdä päätöksiä ja miettiä mitä todella nyt kaipaisin ensimmäisenä. Vai sijoittaisinko lahjakortin juurikin johonkin kauniiseen lintuun esimerkiksi, jolloin sillä olisi ihan oma merkityksensä lahjana. Keräilin kollaasiin niitä asioita, jotka päälimmäisenä nyt ovat mielessä ja joista johonkin todennäköisesti lahjakortin kohdistan. Jos sitä tässä pikkuhiljaa jo pystyisi päätöksiäkin tekemään.

Kuvat: Iittala.com

Noista varmasti valitsen tässä pikapuoliin sijoituskohteen lahjakortilleni. Kuvissa jo mainitsemani Essencen viinilasi, joita tarvitsisin muutaman lisää samoin kuin Gaissan grokilasejakin. Teeman lautasia ei kauheasti voi olla liikaa, mutta tähtään nyt siihen että sekä syviä- että matalia lautasia olisi tusinan verran. Ego sarjaan olen myöskin nyt kovasti ihastunut ja haluaisinkin kerätä niitä kokonaisen sarjan. Mietin kuitenkin, että pitäisikö kuitenkin kerätä ne vajaat sarjat täyteen ja vasta sitten aloittaa Egon kerääminen. Mutta toisaalta aina varmasti on jonkin sarjan kerääminen kesken. Nappasin kollaasiin mukaan myös sen kaipailemani uuden paistinpannun Rotisser sarjalta, jossa on jykeviä ja hyvännäköisiä pannuja. Tuollaisen nostaa ihan mielellään pöytäänkin. Aalto sarjan iso vati oli valmistujaisissa salaattivatina ja toimi siinä tehtävässä loistavasti. Äidillä on tuo pienempi koko ja siihen kerättiin tuulihatut juhlissa tarjolle ja itsekin nyt hieman tuotakin kokoa himoitsen. Toinen ei-niin-kiireinen, mutta sitäkin mieluisampi hankinta olisi Iittalan Decanter. Ja pitihän mukaan ottaa se Kuukunenkin. Niin herttainen pieni lintu!

Näitä nyt mietiskelen ja ilmoittelen kun olen päätökseni tehnyt. En ole muuten katsonut onko kortti voimassa kaikissa Iittalan myymälöissä ja onko se esimerkiksi voimassa Iittalan nettikaupassa. Mutta jostain syystä en tykkää ostaa tälläisiä tavaroita postimyynnistä, kun Iittalalla on ihania omia liikkeitä ja erityisesti tykkään käydä Espan myymälässä. Ehkä menen sinne pyörimään ja valitsemaan :)

Kortti on voimassa vuoden, mutta kuka tuollaista malttaisi vuoden kaapeissaan  pyöritellä!

Kakkua ja lahjoja

Oi, oi tänään on synttäripäivä! :) Viikonloppu meni yllättäen töissä ja siinä välissä hieman juhlittiinkin. Lauantaina olin siis töissä ja siinä kotiinlähtöä tehdessäni J soitteli ja ilmoitti, että tulee hakemaan autolla. Ihmettelin, että mihin on suunta sillä kotiin matkaa on kävelymatkan verran ja sääkin oli ihan ok. Se kuskaskin mut kauppaan hakeen kakkutarvikkeita, kun halusi että leivon sitä samaan juustokakkua, jota oli tarjolla valmistujaisissa. Itse ehdin maistamaan silloin siitä pienen, pienen siivun, joten kyllä itekin teki mieli uudestaan vielä maistaa sitä kakkua. Kauppareissun jälkeen se julmasti kuskasi mut kotiin siivoomaan ja leipomaan ja lähti itse kaverin kanssa jalkapallopeliin. Karman laki, sillä se soitteli sieltä kentän laidalta että onkohan peli mahdollisesti siirretty kun ei näy pelaajia missään. Se peli oli peruttu lumisateen vuoksi, hih! Ite siivoiliin siis ja leivoin kotona ja puunasin kaikki uunin ritilätkin taas oikein kunnolla. Tuli aika hyvä fiilis, kun oli saanut puunattua koko pienen asunnon putipuhtaaksi ja kaapissa odotti herkullinen juustokakku.

Iltaa vietettiin lauantaina jälleen J:n äidin luona, kun sinne saapui myös J:n sisko ja veljen tyttöystävä. Ainoana miespuolen edustajana J ei kait ollut ihan riemuissaan seurasta, mutta kyllä se meidän kanssa pelas ristiseiskaa ja istui iltaa kahteen asti yöllä. J:n äippä muuten teki meille taas bruschettoja ja ai vitsi ne oli hyviä! Se laittoi tällä kertaa oikein reilun satsin valkosipulia niihin ja päälle laitettiin vielä sipulinmakuista Creme Fraichea vai mitäs ne herkut onkaan.. Namnam! 

Sunnuntaina vietettiin sitten niitä synttäreitä, jotka J oli itseasiassa järjestänyt. Lauantaina nimittäin illan aikana selvisi, että J oli kutsunut meidät äidin luokse synttärikahville ja illalla se oli kutsunut sitten meidän luokse J:n sukulaisia. Siirryttiin sitten kakku sylissä sunnuntaina äidin luokse kahvittelemaan ja voi, se oli ostanut mulle lahjan! Vaikka on pakko myöntää, että rakastan lahjoja niin en silti odottanut mitään lahjaa äidiltä nyt kun valmistujaisista on kulunut aikaa vasta viikko ja silloin sain jo ison lahjan. Mutta sain tosiaan ison paketin, jota avasin jälleen pikkumuksun innolla ja silmät loistaen. Sieltä paljastui Essencen punaviinilaseja sekä Braunin käsivatkain. Kaikkien näiden yksinasuttujen vuosien jälkeen kaapista uupui edelleen käsivatkain ja aina leipoessa piti kaivaa esiin yleiskone, jos halusi munia vaahdottaa tai muuta sekoitella. Ei ollut kovinkaan mieluisaa tiskata sitä isoa konetta aina käsin sitten leipomisten jälkeen. Ja lasit tulivat tarpeeseen sillä kaapissa ei ollut vasta kuin kaksi sarjan punaviinilasia. Kuohuviinilaseja on vaikka kuinka, mutta valkoviinilaseja vasta neljä ja samoin nyt punaviinilaseja neljä. Niillä pääsee jo hyvin alkuun :) J:kin antoi oman lahjansa siellä äipällä kahvitellessa, mutta sen paljastan vasta myöhemmin. Teki mieli hyppiä kattoon asti riemusta, kun paketin avasin ja tajusin mitä siellä oikein oli. Ihanaa! 

Illalla tosiaan palattiin vielä tänne kotiin ja keitettiin kahvit J:n sukulaisille. Tarjolla oli kakkua ja coctailpiirakoita munavoin kera. Suosittelen muuten pitämään Rainbown pieniä coctailpiirakoita pakastimessa vieraiden varalle, sillä ne valmistuu tosi helposti ja maistuu melkein jokaiselle kahvittelijalle. Sitten vain munia ja margariinia sekaisin niin helppo tarjottava on valmis. Kakkua oli myös tarjolla ja se katosikin lähes kokonaan jälleen vieraiden suihin eli ihan maukasta tuntuu olevan. Voisin kirjailla sen ohjeen tänne joku kerta, kun se on nyt pariin kertaan toimivaksi ohjeeksi todettu. Lahjoja tuli jälleen lisää vaikka kahvikutsu tuli todella lyhyellä varoitusajalla. Sain paaaaaljon herkkuja joilla saa taas palkita itseään työpäivän jälkeen.. tai sitten ihan vaan heti jo aamusta, tai päivällä. Kuka sitä kelloa katsoo, jos on herkkuja kaapissa. Sain myös ihanan mariskoolin hieman lilaan taittavana harmaana sekä kodinonni-nimisen kukan, jonka keskellä kurkistaa pieni tipu. Kasvi jonka jopa minä varmaan saan pysymään hengissä.

Kaiken kahvittelun ja herkuttelun jälkeen tiskasin nopeasti astiat ja siirryttiin J:n kanssa omalle sohvalle ihan kahdestaan katsomaan leffaa. Hetki yhdessä sohvalla ja minkä leffan J valitsi? Che - sankari. En ihan päässyt elokuvaan sisälle, mutta pääasia olikin varmaan oman murun kainalo ja hyvä mieli.

Toivottavasti kaikilla oli ihana viikonloppu ja ihanaa viikonjatkoakin sinne!  

ps. kodinonnen takana kurkistaa pomoilta saatu valmistujaislahja ;) 

Aamua

J nukkui jo toisena aamuna perättäin pommiin eli oli töissä pari tuntia myöhässä. Eilen herättiin jollain ihmeellä yhtä aikaa ennen kahdeksaa ja sain kuskattua J:n puoli yhdeksäksi työpaikalle erittäin virkeänä. Itsehän siis palasin kuskauksen jälkeen kotiin lepäämään ja viettämään vapaata sillä vasta huomenna, perjantaina, on seuraava työpäivä. 

Tänään heräsin seitsemän aikoihin ja ihmettelin miksi meitä on edelleen kaksi siellä peiton alla vaikka oli aika valloittaa peitto kokonaan itselle ja nauttia pari tuntia unta peitonvaltiaana. J oli siis jälleen nukkunut pommiin ja soitti  ystävällisen kaverinsa hakemaan hänet töihin. Itse olen taas kotona kissojen kanssa nauttimassa vapaasta. Poika on päiväpeiton sisällä ja tyttö missä lie nukkumassa. Minä ajattelin pikkuhiljaa kasata kaapista itselleni herkkuaamiaisen rahkasta ja vaikkapa hedelmistä. Tällä hetkellä kupissa on Tiikerin päiväuni -nimistä teetä ja pikkuisen hunajaa makeutena.

Nyt vielä aamukuppeina käytössä Arabian Verso-sarjan mukit, joita oli myynnissä vain yhtenä kesänä ja hamstrasin itselleni tuolloin 8 kappaletta omaan kaappiin. Mukit ovat muodoltaan Teema-mukeja, mutta niissä on kaunis vihreä kuviointi pinnallansa. Sarjaan kuului myös sinisellä, pinkillä sekä oranssilla kuvioinnilla olevia mukeja, mutta ne eivät ihastuttaneet niin paljon väreillään kuin nämä Karpalo-nimiset mukit. Oma lempivärini on vihreä, joten ihastuin nopeasti mukehin ja olen edelleen tyytyväinen löytöön. Ehkä kohta aamuteen voi kuitenkin nauttia uusista Ego-mukeista.

ps. Onnea ruotsiin pienen tytön syntymän johdosta!

Iittalan Ego

Aloin joskus jo varmaankin ennen rippikouluun menemistä keräilemään Iittalaa ja Pentikiä varastoihini tulevaisuutta varten. Ensimmäinen varsinainen sarja, jota keräsin on varmaankin ollut Pentikin Vanilja-kahviastiasto. Ihastuin astiaston vaaleaan sävyyn ja siroon kupin malliin. Ei mennyt kauaakaan, kun olin saanut kasaan jo tusinan kuppeja ja pari teekuppia + sokerikot sekä muutaman tarjoilulautasen. Astiasto pääsi käyttöön, kun muutin 19-vuotiaana kotoa pois silloisen poikaystäväni luokse.

Nyt aikaa on kulunut ja tyylini alkanut löytää omat uomansa ja olen huomannut, että en ole kovin ihastunut omistamaani kahviastiastoon. Olenkin viimeisen vuoden aikana selaillut muun muassa Iittalan valikoimaa siinä toivossa, että löytäisin itselleni korvaavan kahviastiaston. Nyt etsintä on vihdoin tuottanut tulosta ja olen löytänyt itselleni varteenotettavan kahvikuppisarjan. Kyseessä on Iittalan Ego-kahvikupit, jotka osuivat silmääni jossain televisio-ohjelmassa syksyllä ja ihastuin heti niiden yksinkertaiseen tyylikkyyteen.

Kuvat: Iittala.fi

Ego on suomalaisen suunnittelijan, Stefan Lindforsin, vuonna 1998 suunnittelema kuppisarja. Näin Iittalan sivuilla kuvataan kuppeja:

"Sopusuhtaisen ja itsevarman Egon tunnusomainen korva lepää asetilla, jota voi käyttää myös lautasena. Egon omaperäisessä muotoilussa yhdistyvät funktionaalisuus ja estetiikka. Tasapainoinen, tukeva kädessä ja joustava käytössä – Ego on malliesimerkki katseenvangitsevasta muotoilusta."  

Sarjaan kuuluu espressokuppi, perinteinen kahvikuppi sekä aamiaiskuppi-nimellä kulkeva kuppi, jonka itse miellän teekupiksi. Kupit myydään ilman lautasia, mutta mielestäni lautaset kuuluvat olennaisena osana astiastoon niin ulkonäön kuin käytännöllisyydenkin osalta.

Tämän löydön tehtyäni olenkin alkanut pohtia oman Vanilja-astiastoni myymistä ja tilalle hankkisin edellä esiteltyjä Egoja. Toisaalta olen miettinyt, että kannattaisiko odottaa tuotannon loppumista ja vasta sitten myydä astiasto, jolloin siitä saisi enemmän arvoaan vastaavan summan. En kuitenkaan saa kerättyä tusinaa uusia kuppeja hetkessä, jolloin Vaniljan kupit toimisivat myös hätävarana jos tulee suurempi joukko kahvitettavaksi.

Tämä kaikki tuli mieleeni jälleen eilen, kun sähköpostiin tulleen mainoskirjeen kautta ajauduin Hobby Hallin Hobbaloihin ja bongasin sieltä alennuksesta mitäs muutakaan kuin Iittalan Egoa! Tarjouksessa on siis neljän aamiaiskupin+lautasen setti, joka on kyllä aika houkutteleva. Mitenhän käy :)